Miksi vanhus on äreä

Laitoksessa kaikkia vanhuksia kohdellaan tasan yhtä huonosti riippumatta heidän elämäntaipaleestaan. Vanhaintalo on lääketieteellinen laitos ja psykologiassa vanhukset kuuluvat leimattujen luokkaan, eli heitä "pitää" tarkastella tietynlaiset suomut silmillä. He eivät ole enää vuorineuvoksia tai linnakundeja vaan pelkkiä vanhuksia. Tämäkö on sitä laissa tarkoitettua vanhusten tasa-arvoa? Mitä mieltä itse olisit vastaavassa tilanteessa?

Vanhus on koko elämänsä ajan tottunut saamaan sosiaalisen ja yhteiskunnallisen asemansa mukaista kohtelua ja uskoo ansaitsevansa sitä myös vanhana. Nyt se kaikki hieno ura, ansiot ja meriitit onkin heitetty roskakoriin pelkällä kädenheilautuksella. Äreydellä yritetään saada korjausta asiaan. Kun hän ei sitä vaatimuksestaan huolimatta laitoksessa saakaan hän tuntee lopulta toivottomuutta ja alkaa kuihtua pois. Huonomuistisuus pahentaa ja pitkittää tilannetta. Osa vanhuksista tietää nämä epäkohdat ja vakavaraisimmat heistä ostavat palvelut omilla rahoillaan.

Vanhuuteen useimmiten liittyy sosiaalisen aseman lasku joka johtuu vanhuuden mukanaan tuomasta heikkoudesta. Sosiaalinen asema pitää aina ottaa, sitä ei koskaan anneta. Sosiaalitärähtänyt varsinkaan ei kovin helposti päästä vanhusta niskansa päälle. Ennen psykokulttuutia vanhus säilytti sosiaalisen asemansa melko pitkään.

Äreyttä pidetään vanhuksen omana ongelmana jota hoidetaan psyykelääkkein, mikä entisestään lisää syytä äreyteen. Raportin mukaan hoito ei ole hyvää, sanokoot tutkimukset mitä hyvänsä. Jos joidenkin mukaan hoidon epäkohdat ovat VAIN pelkkä sivuseikka niin mikä on sitten se pääasia? Kaikkitietämiseen perustuva vallankäyttökö?