Tytöt ja itsetuhoisuus

Sosiaalidosenttien vuosikausia toistaman hokeman mukaan tyttöjen itsetuhoisuus on yleinen ja kokoajan kasvava ongelma. Itsetuhoisuudella tarkoitetaan itsemurhia ja viiltelyä.

Miten ihmeessä edes lievä itsetuhoisuus voisi olla yleinen ja kasvava ongelma jos kerran itsemurhat eivät? Itsetuhoisuus on käsitekummajainen. Itsemurhalla paetaan jotain mutta miten viiltelyllä voi mitään paeta? Ihmisellähän on itsesuojeluvaisto.

Mistähän tuo viiltelyhokema on oikein lähtöisin? Tekevälle sattuu. Mitenkähän ihmisen pitäisi elää jotta ei saisi eläessään yhtäkään haavaa ihoonsa? Onko sosialidosentilla käynyt mielessä että nuori tyttö on tarkka ulkonäöstään, pienikin ei-toivottu nyppy iholla on iso juttu, nyppyä poistaessa ollaan valmiit näkemään vaivaa ja kipua ja ottamaan riskejä. Ilmiö on ikivanha, ei siis minkään lehden tai yrityksen keksintö, vaikka kylläkin kaupallisesti hyödynnetty. Harvassa ovat ne ihmisen tarpeet joita ei joskus olisi kaupallistettu.

Tilastokeskuksen julkaisemat

itsemurhatilastot puhuvat puolestaan. (Sivu 18)

Naisten (kaiken ikäiset) itsemurhaluvut ovat kuitenkin pysyneet tarkastelujaksona (1970 - 2006) jokseenkin vakiona: 200 - 300 tapausta vuodessa. Se siitä yleisyydestä. Toisekseen eniten itsemurhia naisista tekevät keski-ikäiset eli 40 - 60 vuotiaat, nuoret ikäluokat vain hyvin vähän. Nuorten ikäluokkien (10 - 29) itsemurhakuolleisuus on pysynyt tarkastelujaksona (1997 - 2007) jokseenkin vakiona. Jos kerran 10 - 19 vuotiaat tytöt (noin 300 000 henkeä) tekevät vuosittain alle 20 itsemurhaa niin ikäryhmän itsemurhakuolleisuus on noin 0.006 %. Koko väestön kohdalla luvut ovat laskusuunnassa, noin tuhat itsemurhaa ja noin 0.02%.

Huomaatkaa että tilasto on julkaistu nimenomaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla. Sosiaalidosentit eivät siis joko osaa tai viitsi lukea tilastoista yhtikäs mitään tai sitten he levittävät virheellistä tietoa vastoin parempaa tietoaan eli valehtelevat. Miksi sitten toimittajat ottavat sosiaalidosentteja tv-ohjelmiensa studiovieraiksi asiantuntijan rooliin? Ilmeisesti tarkoitus on vain lietsoa hysteriaa tai sitten toimittajat eivät osaa, viitsi tai halua tehdä lähdekritiikkiä "asiantuntijoiden" suhteen, pelkkä sopiva habitus riittää. Mainitsemani tilastot eivät ole minkään luokan salaisuuksia vaan ihan julkista ja helposti saatavilla olevaa tietoa. Psykokultilla on siis tapana toistaa kuulemaansa kuin papukaija ilman että harjottaisi lähde- ja itsekritiikkiä.

Syytä olisi.

Lapsia ihmiskokeisiin?

Lapsiin kohdistuvia lääketieteellisiä kokeita koskevaa lainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Lakiesitys sallisi kokeet ilman vanhempien suostumusta.

"Uudistus mahdollistaa myös alle 15-vuotiaisiin kohdistuvan tutkimuksen toteuttamisen ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia silloin, kun lapsi kykenee ymmärtämään tutkimuksen ja tutkimustoimenpiteen merkityksen. Asiaa on arvioitava lapsen ja hänen kehitystasonsa sekä tutkimushankkeen kannalta. Arvioon vaikuttaisi paitsi lapsen ikä ja kehitystaso myös hänellä oleva sairaus sekä tutkimuksen laatu." (lakiesitys sivu 16 pykälä 8)

Muistin juuri tv-ohjelman helmikuulta 1999 (Neljän valtakunta, Nelonen) jossa toimittaja paheksui muuan järjestöä siitä että tämä järjestö kehoitti vanhempia kieltäytymään antamasta suostumustaan alaikäisen lapsensa lääketieteellisiin kokeisiin lastenpsykiatriassa. Julkinen rummutus asian tiimoilta on jatkunut jo pitkään. Vuonna 1998 valiteltiin että sairaalat potevat tietopulaa koskien lasten lääkintää (ajankohtaisohjelma 4U Nelonen).

Minusta lääketieteelliset kokeet ihmisellä on ilman ruusunpunaa sanottuna ihmiskokeita. Hyi kamala.

Nyt ei ole kyse LASTEN lääkinnästä vaan ihmiskokeista ylipäätään. Ne kokeet ei onnistu ilman ihmisiä. Toki kokeita on tehty ennenkin, lääketehtailla on joukko täysi-ikäisiä vapaaehtoisia koekaniineja testaamassa uusia tuotteita, sanoivat saavansa jonkinlaisen rahallisen korvauksen joka on sovittu salaisuudeksi.

Nyt siis täysi-ikäisiä koekaniineja ollaan korvaamassa alaikäisillä. Onhan lapselta helpompi saada suostumus moiseen ja taitaa tulla halvemmaksikin. Luultavasti ihmiskokeet on tarkoitus toteuttaa laitoksissa, erityisesti lastenpsykiatriassa. Tähän suuntaan viittaa lakialoitteen kohta "kehitystasosta" (tarkoittaa samanmielisyyttä psykologin kanssa).

Eikö kaikki mielisairaat sitten olekaan oikeustoimikelvottomia? Ei näytä olevan. Jos kerran oikeuspsykiatrian (vankimielisairaalan) potilaat ovat oikeustoimikelpoisia tämän asian suhteen niin miksei sitten lapsipotilaatkin (alle 15 vuotiaat). Oikeuspsykiatrian potilas "on määrätty oikeuspsykiatriseen hoitoon rikosoikeudellisen seuraamuksen sijasta mielisairaudesta johtuvan syyntakeettomuuden vuoksi." ... "Yleensä oikeuspsykiatriset potilaat eivät ole siten vajaakykyisiä, että tutkimusta koskeva suostumus pitäisi pyytää heidän lähiomaiseltaan, läheiseltään tai lailliselta edustajaltaan." (lakiesitys sivu 17 pykälä 10)

Toisinkuin oikeuspsykiatriassa, lastenpsykiatriassa lapsi voi olla sairaalassa pitkiäkin aikoja ilman diagnoosia siis pelkästään tutkimuksissa.

Lakiesityksen yksi tarkoitus on siis yksinkertaistaa ihmiskoelupakäytäntöä siten että lapsen saisi kokeeseen niin ettei enää tarvitsisi kiristää vanhempia huostaanotolla suostumuksen saamiseksi. Lakiesityksen taustalla on lääketeollisuuden, erityisesti psyykelääketeollisuuden voimakas kasvu viime vuosina.

Lakiesitys. Viitatut kohdat löytyvät sivulta 17 pykälistä 8 ja 10.

Kuollut systeemin luvalla

Vanhemmat ikäluokat varmaankin muistavat vielä keskiolutpullon kyljestä tekstin: "Valmistettu alkon luvalla". Juopottelu oli pahasta paitsi jos se tapahtui alkon kontrollissa. Pikkutarkasta ja niuhottavasta kontrollista huolimatta silloinen alkoholin käyttö oli noin yleisesti ottaen agressiivista ja häiritsevää. Häiriöitä pyrittiin estämään kontrollilla mutta usein tulos oli päinvastainen. Alkoholi on ollut keskuudessamme iät ja ajat, siitä on kieltämättä omat haittansa ja häiriönsä. Kukaan ei kuitenkaan käytä alkoholia turvaamaan omaa keskeytymätöntä häiriön tuotantoaan.

Nyt kuolemasta ollaan tekemässä samanlainen vallankäytön väline, tosin voimakkaampi sillä päätös elämästä ja kuolemasta on suurinta mahdollista vallankäyttöä yksilöä kohtaan.

Nyt armokuolemaa ollaan laillistamassa. Asiaan liittyy pieni mutta: Suuri osa mahdollisesta kohderyhmästä eli laitosasukeista ei ole täysvaltaisia kansalaisia. Kuka silloin tekee päätöksen? Ilmeisesti edunvalvoja tai muu viranomainen linjanaan "potilaan etu" joka voi tarkoittaa ihan mitä tahansa.

Aina kun joku avohoitopotilas, vanhus tai muuten sosiaalisysteemin leimaama kuolee laitoksen ulkopuolella, on se sosiaalidosentin mukaan heitteillejättö tai muuten skandaali joka muka todistaa laitospaikkojen puutteen. Lääketieteen mukaan elämä on kuolemaan johtava sairaus. Tätä sairautta sitten pyritään hoitamaan laitoksessa pois mutta usein laitoshoito vain jouduttaa kuolemaa ja vie elämänlaadun.

Eikö ihmisillä olekaan lupaa kuolla? Sosiaalisysteemi siis markkinoi palvelujaan sillä että se tekee toimenpiteitten kohteista kuolemattomia kunhan vain sosiaalisysteemi saa äärettömät resurssit. Ovela keino kupata verorahoja ihmisten tyhmyyteen vetoamalla.

Nykyihmiselle kuolema on niin vieras asia ettei hän osaa suhtautua siihen järkevästi. Eihän nyt kuolemantapauksesta (varsinkaan vanhan tai sairaan) kannata tehdä noin suurta syyllisyydentuntoista numeroa. Kuolema on osa elämää. Elämän lainalaisuudet pysyvät voimassa onpa yhteiskunta missä tilassa tahansa.

Mutta jos kuolemantapaus sattui laitoksessa, siis sosiaalisysteemin kontrollissa, siitä ollaan hiljaa vaikka siihen liittyisi selvä rikosepäily, näinhän kävi insuliinisurmien kohdalla. Eipä ollut sosiaalidosentteja julkilausumia antamassa vaikka yleensä nämä haaskalinnut ovat heti paikalla kun veri roiskuu.

Siis kuollakaan ei saa enää ilman sosiaalisysteemin kontrollia.