Kurilla tarkoitetaan yleisesti sääntöjen noudattamista. Oikeassa kurissa säännöt ovat sääntöjä valvovan tahon yläpuolella. Lehdissä sanotaan että laitos asettaa nuorelle rajat. Mutta kuka asettaisi laitokselle rajat? Tilanne jossa laitoksen johtajan sana on laki ja laitosta ei valvo kukaan on jotain muuta kuin kuria ja laillisuutta. Oikeastaan laitoksissa ei ole mitään sääntöjä, on vain se kuuluisa "lapsen etu" joka tarkoittaa milloin mitäkin ja mitä tahansa.
Yleinen uskomus jonka mukaan yhteiskunta eli viranomainen olisi jotenkin rahvasta viisaampaa ja hyveellisempää on johtanut tiettyjen viranomaistahojen valtuuksien kasvuun ja valvonnan heikentymiseen. Samalla on voimistunut asenne jonka mukaan tavallinen kansalainen on yhteiskunnan holhouksen tarpeessa. Holhouskoneiston valta yhteiskunnassa näkyy lehtien tavassa uutisoida rikostapauksia. Oikeasti tuomarit tai muut viranomaiset eivät ole sen enempää viisaita ja hyveellisiä kuin muutkaan (professori Erkki Aurejärvi).
Kansalaisten tekemät viralliset valitukset harvoin johtavat mihinkään osittain siksikin että oikeuskansleri ja muut laillisuusvalvojat ovat virkamiehiä ja heidän tulee toimia lain puitteissa. Miksi sitten lainsäätäjä ei anna valtaa laillisuusvalvojille vaan holhousviranomaisille? Laillisuusyhteiskunta eli yhteiskunta jossa viranomaiset noudattavat lakia on jossain määrin utopistinen. Olisi parempi että holhousviranomaisilta karsittaisiin valtaa ja myös vastuuta ja siirrettäisiin se kansalaisille niin viranomaisten tekemä kauna, kosto ja kiusa kansalaisia kohtaan vähenisi oleellisesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti