sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Insuliinisurmista vielä

Eli miksi Insuliinisurmista tuomittu Myrkkyhoitaja Katariina Panttila teki insuliinisurmat ja muita rikoksia. Lyhyesti sanoen: Myrkkyhoitajalta lähti valta käsistä.

Vammaishoitolaitosten ja vastaavien henkilökunnan helmasyntinä on eristäytyä muusta yhteiskunnasta omaksi piirikseen niin työssä kuin vapaa-aikanaan. Heillä on tapana luoda eräänlainen ankkalampi ympärilleen eli kaikki ne ihmiset joiden kanssa he ovat päivittäin tekemisissä ovat psykologiaan uskovia, niin paitsi tietysti laitosasukit joita he syvästi halveksuvat.

Kun tähän lisätään vielä yksilön ylikunnianhimoisuus ja kun virallisen systeemin normeihin kuuluu peitellä virka-aseman väärinkäyttöä niin jotkut tyhmimmät saattavat kuvitella voivansa tehdä mitä tahansa; he päättävät toisten elämästä ja kuolemasta (suurempaa vallankäyttöä yksilöä kohtaan ei voi olla). Kun tyhmälle antaa liikaa valtaa hän menettää siihen kaiken kontrollin.

Alalla jonkin aikaa toimineet ottavat linjakseen olla ottamatta mitään riskejä missään tilanteessa, vaikka kuka tahansa tekisi väärin. Näin syntyy ikään kuin "lupa" rikkoa lakeja. Psykologiaan uskovat kun eivät siedä minkäänlaista kritiikkiä sosiaalisysteemiä kohtaan miltään suunnalta. Toki laitoksen henkilökunnassa on heitäkin jotka eivät moista hyväksy, heitä löytyy joskus yllättävistäkin paikoista, mutta eipä heistä ole julkisuudessa sen enempää kuultu.

Insuliinisurmat paljastuivat vasta kun Myrkkyhoitaja yritti tappaa sukulaispoikaansa. Virallinen systeemi siis halusi viestiä Myrkkyhoitajalle että hänen valtansa ei ole nyt ihan rajaton. Jos sukulaispoika olisi jäänyt rauhaan, Myrkkyhoitaja olisi kenties yhä tänäänkin töissä Ylisten laitoksessa.

Jatkossa Insuliinisurmien tutkimustuloksia ei enää julkaista tulokset menevät vain lähiomaisten tietoon. Ristiriitaista, kyllä Kauhajoen ja Jokelan ampumavälikohtaukset tutkittiin ja tutkimukset julkaistiin vaikka epäilty olikin kuollut. Mutta eipä ole kuulunut mitään Insuliinisurmatutkintolautakunnasta suosituksineen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti