Lumehoito ehkäisee ongelmia

Merkittävä ongelma lasten terveydelle ja muulle hyvinvoinnille on vanhempien ja viranomaisten turma murehtiminen. Turha murehtiminen taas aiheuttaa lapselle kaikenlaista ylimääräistä harmia ja kärsimystä, usein loppuiäksi. Ongelman ydin on siis lapsen ulkopuolella, joten lapseen kohdistetut toimenpiteet ovat turhia. Lastensuojelulaki vaatii viranomaista tekemään lastensuojeluilmoituksen jo pelkän epäilyksen perusteella. Esimerkiksi laitoskierre alkaa usein jo lapsena.

On olemassa vanhempia jotka uskovat psykologiaan mutta eivät viranomaisiin. He siis pitävät lastaan mielisairaana mutta eivät halua että viranomaiset ovat siitä tietoisia koska pelkäävät pakkotoimenpiteitä. Toki vaihtoehtolääkintää käyttää monet vain siksi että haluavat apua vaivaansa, todelliseen tai kuviteltuun. Heille on samantekevää onko se lääkäreitten hyväksymää vai ei. Heille hoitonsa tuleminen kelakorvattavaksi on pelkästään myönteinen uutinen.

Kun apua ei kysytä viranomaisilta niin sitä kysytään vaikka vaihtoehtolääkinnästä, se "apu" kun maksetaan omalla rahalla niin mitään pakkotoimenpideriskiä ei ole. Markkinataloudessa kuluttaja (maksaja) on kuningas. Psykiatria on vaihtoehtolääkinnän yksi suurimmista ja voimakkaimmin kasvavista suunnista. Tunnetuimpiin tuotteisiin kuuluu tri Matti Tolosen kalanmaksaöljy (http://www.biovita.fi). Mielisairauksien olemassaolosta puuttuu todisteet, mutta kumpi onkaan suurempi terveyshaitta psyykelääke vai kalanmaksaöljy? Lukuisia lienevät ne lapset jotka on pelastettu puoskarin lumehoidolla.

Viranomaiset käytti viime vuosikymmenellä paljon aikaa, vaivaa ja rahaa mielisairauksien lanseeramiseen kansalle, painopiste oli (ja on yhä) lastenpsykiatriassa. Viranomaiset eivät pidä siitä että heidän työnsä tulokset valuvat toisten laariin. Siksipä Toloseen suhtaudutaan kuin ohjelmistopiraattien levittäjään. Näistä lähtökohdista syntyi taannoinen puoskarilakihanke jossa mm. ehdotettiin että lapsille ja mielisairaille ei saisi antaa vaihtoehtolääkintää muuten kuin yhteistoiminnassa lääkärin kanssa. Lakihankkeessa paistaa läpi niin tyypillinen lastensuojelun asenne: "sinun lapsesi ei ole sinun lapsiasi."

Puoskarilakihanketta perustellaan sillä että jotkut hoidot ovat terveydelle haitallisia. Pitää paikkansa. Luontaistuotteet (huono nimitys myönnettäkööt) kuuluvat elintarvikelainsäädännön piiriin ja laki vaatii ainoastaan että ne eivät saa olla terveydelle haitallisia, silti haittavaikutuksia on ilmennyt. Mutta niin koululääketieteeseen kuin psyykelääkkeet kuuluvatkin niin ne ovat terveydelle haitallisia. Lisäksi monet viranomaisten hyväksymät masennuslääkkeet on tieteellisin menetelmin todettu tehottomiksi (Myllykangas, Markku: Rahan raiskaama terveydenhuolto sivu 56). Siitä huolimatta psyykelääkkeitten kulutus on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia. Ristiriitaista.

Puoskarilakihanketta perustellaan myös humpuukkihoitojen karsimisella eli potilaan oikeusturvalla ja kuluttajasuojalla. Ruotsissa on ollut puoskarilaki jo vuosia mutta siellä vaihtoehtolääkintä on sulautunut osaksi koululääketiedettä. Perusteluna on hoidon tehon todistaminen tieteellisesti. Lääkäri Antti U Arstila on kirjassaan "Älä usko lääkäriä" sanonut: "Vaihtoehtohoidon tehosta on tieteellistä näyttöä". Vaikuttaa siltä että Puoskarilain avulla kaikki lääkintä halutaan virallisen systeemin valvontaan. Eihän tässä olla mitään lakkauttamassa, kyllähän lääkäreille aina raha on kelvannut.

Puoskarilakihankkeella halutaan vain varmistaa nykymenon jatkuminen: Viranomaiset lähettävät lapsia ja mt-potilaita luukulta luukulle ja laitoksesta laitokseen, saavat siitä valtavat summat rahaa. Kaikki pakolla tai puolipakolla joten ilman viranomaisvaltuuksia se ei onnistu. Ehkäpä puoskareillekin kelpasivat viranomaisvaltuudet?