Vanhustenhuolto

Viikon lehdet ovat raportoineet vanhustenhoidossa olevista epäkohdista:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/laaninhallitukset_vanhustenhoidossa_paljon_puutteita_985216.html

Vanhustenhuollossa on ollut pahoja epäkohtia jo pitkään ja kaikki merkittavät politiikot ovat antaneet menolle hiljaisen tukensa mutta sitä ei suuri osa kansasta halua uskoa. Isokenkäiset ovat asian johdosta pahoillaan vain siksi koska asia on nyt julki ja sitä ei voi enää kiistää. He eivät ole pahoillaan siksi että vanhuksia on kohdeltu kaltoin.

Politiikkojen on sitten turha ryhtyä hurskastelemaan asian johdosta. Vanhustenhuollossa on ollut epäkohtia jo pitkään ja laillisuusvalvojat (eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri, ymv) ovat raportoineet niistä jo vuosia julkisissa raporteissaan jotka ovat netin kautta luettavissa.

Karvahattulähetystöt ovat ravanneet Eduskunnassa ja ministerien pakeilla yhtenään jo ties kuinka kauan. Heidät on saatu tiskiltä pois rasittamasta lupaamalla tyhjää. Yleensä sosiaaliministeri pyytää karvahattulähetystöä ottamaan häneen henkilökohtaisesti yhteyttä, kuten on tehnyt hänen edeltäjänsäkin mutta ilman mitään tuloksia. Näin kävi mm. Suomen nälkää näkevien yhdistykselle vuonna 1995. Politiikot hyödyntävät karvahattulähetystöjen romanttisia päähänpiinttymiä politiikoista, "eihän se meidän puolue nyt sellainen voi olla eikä varsinkaan se meidän kylän politiikko, kyllä vian on oltava jossain muualla". Jos yksikin merkittävä poliitikko olisi muutoksen kannattaja, asiasta olisi keskusteltu politiikassa jo kauan sitten.

Miksi politiikot elämöivät nyt tällä asialla mutta olivat ihan hiljaa insuliinisurmien ja Kuttula-kohun aikaan? Ei politiikoilla ole mitään intoa keskustella näistä asioista. Kun asiasta ei kerran kyetty tyystin vaikenemaan niin sitten ollaan keskustelevinaan jotta hyväuskoinen kansa olisi tyytyväinen kun luulee politiikkojen tekevän jotain. Mitään ei tietenkään ole tarkoitus tehdä mutta se tulee useimmiten ilmi vasta sitten kun kansalainen on jo unohtanut asian, tai niin systeemi ainakin toivoo tapahtuvan. Pelkäämpä pahoin että tulokset ovat korkeintaan näyttäviä mutta näennäisiä.

Suurin osa merkittävistä politiikoista kuuluu ns. kuntapuolueeseen eli ovat entisiä kunnan virkamiehiä (myös vanhustenhuollossa olevia), koska virat jaetaan poliittisin perustein. Ei kukaan merkittävä politiikko voi antaa vanhusten epäasialliselle kohtelulle julkista, avointa ja suoraa tukea. Sehän olisi poliittinen itsemurha. Väärinkäytöksiin syyllistyneetkään eivät missään nimessä halua politiikoilta tukea teoilleen julkisesti, avoimesti ja suoraan. Sehän olisi väärinkäytösten julkinen tunnustus ja samalla rahvaalle tunnustettaisiin että myös poliittinen systeemi on läpimätä. Sehän olisi askel kohti muutosta jota systeemi ei halua. Siksi tuki annetaan epäsuoraan laiminlyömällä valvonta ja säätämällä lait sellaiseksi ettei väärinkäytöksistä joudu vastuuseen. Myös vaalitilaisuuksissa tapahtuva sosialiseeraaminen on tulkittavissa virkarikosten suojeluksi, inhimillisyydestä on turha puhua jos puhuu kuin insuliinisurmaaja.

Miksei vanhuksia sitten arvosteta? Onko niin että politiikot kunnioittavat vain heitä jotka osaavat lyödä takaisin ja kovaa? Sidottu ja lääkitty vanhus ei lyö takaisin.

Ongelmien syyksi on väitetty lamasta johtuvaa resurssipulaa. Haiskahtaa selittämiselle. Lama varmaankin on kautta aikojen pakottanut nk. normaaleja katsomaan vanhuksia psykologisten suomujen läpi. Laitoksissa käytetään paljon psyykelääkkeitä, lähinnä rauhoittavia, koska tietty mielisairausideologia on vallinnut laitoksissa jo pitkään. Kaikki vanhusten vähänkin ei-toivottu käyttäytyminen (ulospäin näkyvä teko) on pyritty leimaamaan mielisairauden oireeksi, sillä psykologiassa asukkien elämän ennakointi pyritään maksimoimaan. Miten lähes lähes liikuntakyvytön vanhus voi olla kenellekään minkäänlainen uhka? Asiaan liittyviä uutisia lukiessa huomaa että kuinka samanlaisia ovatkaan laitosväkivallan piirteet erilaisissa laitoksissa, aina aluksi laitosväkivallan uhri on leimattu toisenlaiseksi psykologisoimalla persoona.