Leimaaminen on keino päteä

Holhousvaltiolle on ominaista alati kasvava vajaavaltaisten joukko johon kuuluu hullut, vammaiset, lapset ja vanhukset. Erityisesti kuitenkin hullut. Samalla täysivaltaisten osuus ja täysivaltaisuus on alati supistunut. Lasten vajaavaltaisuuden toki ymmärtää mutta noita muita ei, oikeastaan lapset ovat oma lukunsa. Leimattujen ei tarvitse olla juriidisesti vajaavaltaisia, alaikäisiä tai edunvalvojan omaavia, riittää että kaikkitietävä psykologiaan uskova, usein maallikko, pitää heitä kyvyttöminä hoitamaan asioitaan. Perusteet leimaamiselle haetaan vaikka väkisin. Virallinen Suomi vaikenee holhousvaltioon liittyvästä väkivallasta, mielivallasta ja laittomuuksista koska on itse niihin osallinen.

Holhousvaltion periaate on se että vajaavaltainen on esine. Esineen omistusoikeudesta taistelee keskenään perhe ja yhteiskunta. Vajaavaltaisen tehtävä on olla nöyrä ja hiljainen jotta leimaaja voisi olla niin erinomainen. Mikään ei ole leimaajalle niin kauheaa kuin olla vajaavaltaisen edessä väärässä tai huonompi ja vieläpä julkisesti.

Vajaavaltaisen elämään kuuluu kaikenlaiset mitä ihmeellisemmät kiellot ja rajoitukset. Esim. vammaisasuntoloiden öinen ulkonaliikkumiskielto ei perustu mihinkään lakiin. Hullujen omistusoikeus on varsin suhteellinen käsite, moni edunvalvoja on kavaltanut holhokkinsa rahat ja jatkanut tekoaan vuosia vieläpä ihan julkisesti.

Ei voi välttyä vaikutelmalta että leimakirveen heiluttaminen on keino päteä. Jos leimaaja tekee tavallisen rikoksen ei-leimattua kohtaan niin silloin hänen sosiaalinen arvostuksensa laskee, voi jopa joutua sosiaalisesti eristyksiin. Mutta pakkohoitoon laittamisen jälkeen potilaan omaisista iso ja näkyvä osa alkaa kilvan kehumaan pitkin kyliä kuinka juuri hän on idean alkuperäinen keksijä ja kuinka täydellinen hän sillä perusteella nyt onkaan. Potilas on tässä tilantessa lähes aina yksin. Tästä ilmiöstä käytetään nimitystä petoksen suppilo. Tähän ilmiöön ovat syyllisiä paitsi leimaajat niin myös kaikki myötäilijät eli he jotka hiljaa tai aktiivisesti antavat leimaajan päteä tekopyhyydellään.

Psykokulttuurista ei päästä eroon ennen kuin sankarin sädekehän myöntämisperusteita muutetaan.